lauantai 1. tammikuuta 2022

2021 (Viimeinen blogipostaus)

10 vuotta olen kirjoitellut vuosittain omista vuoden lemppari levyistä, mutta nyt ajattelin kirjoittaa niistä viimmeisen kerran tähän blogiin. Tulevaisuudessa ajattelin jatkaa eri konseptilla Rate your music (Sonemic) sivustolleni, siitä lisää blogin lopussa. 2021 on ollut itselleni kahden ajanjakson vuosi! Alkuvuosi oli itselleni pandemian masentavinta aikaa, kun taas loppuvuosi on ollut täynnä uusia ja positiivisia tuulia. Tämä näkyy vahvasti myös tässä top 20 listassa etenkin kärkisijojen levyjen kanssa. Tuli vuodessa taas kuuneltua kasa pinoin uusia levyjä (yli 300 ept mukaan lukien), mutta tänä vuonna oli tosi helppoa erottaa oma top 20 verrattuna moniin muihin vuosiin aikaisemmin. Vuoden musa tarjonnassa itselleni korostui erityisesti elektronisen musiikin julkaisut, koska sillä saralla oli paljon uutta, hyvää ja mielenkiintoista tarjolla. Voi myös olla että ekan soittimeni (syntentisaattorin) hankkiminen vuoden alussa sai minut kiinnostumaan elektronisesta musasta ihan uudella tavalla. Tämän postauksen olen kirjoittanut myöskin hirveän kiireen keskellä, joten pahoittelen valmiiksi kirjoitusvirheitä & viimmeistelemätöntä tekstiä, h u o h! Mutta anyways, tässä on viimmeset listaukset viimmeisestä blogipostauksestani: 


20# Skee Mask - Pool 

Siinä paha missä mainitaan tms. Yksi vuoden mielenkiintoisempia elektronisen musan julkaisuja: Skee Mask on todellinen IDM virtuoosi. Artisti päätti olla julkaisematta tätä levyä Spotifyhin (ei huono päätös sinäänsä), joten Bandcamp/Youtube akselille on täytynyt palata kuuntelemaan tätä herkkua. Tästä syystä levy olisi varmaan korkeammallakin listalla, jos olisin palannut levyn pariin useammin (harmillisesti spotifyn kautta kuuntelen noin 95% ajasta musiikkini). Levyn musaa kuvailisin tunnelmalliseksi, outolinnun poikaseksi, vaihtelevaksi, sekä vaihtoehto reiviksi. Sopii täydellisesti luontoretkelle tai vaikkapa vieraan planeetan tutkiskeluun. Maagista, mystistä ja kekseliästäkin, tämä levy saa luovan puolen sykkimään takuu varmasti!

Kuuntele


19# Little Simz - Sometimes I Might Be Introvert

Hyppäsin tämän levyn kelkkaan viimme tipassa, muuten se saattaisi ollakkin korkeammalla sijoituksella. Little Simzin debyyttikin meni hiukan ohi aikoinaan, joten en ole päässyt kunnolla hypeen mukaan vielä. Tämän levyn suuri suosio (rymissä) tosin pakotti minun ottamaan selvää tästä paremmin ja hyvä niin sillä suosio on täysin ansaittua. Yli tunnin pituisella levyllä löytyy räppiä, joka lähtöön samalla kuulostaen yhtenäiseltä artistin "magnum opukselta". Levyn äänimaailma muistuttaakin mua etäisesti Kendrick lamarin tuotannolta, mutta artistin omalaatuisella brittiräppi touchilla. Little Simz aiheet on myös eri spektriltä kuin monen muun räppärin, sillä naisten osuus hip hop piireissä on vielä kovin pieni (mutta kasvava) osa koko sceneä. Levyn biiseissä on teemoja mm introverttiydestä, lapsuudesta, omien sukujuurten ihannoimisesta, naisten välisistä suhteista & omasta paikasta yhteiskunnassa. Jos tämä on jäänyt siis välistä ja hip hop musa nappaa edes vähän, niin kannattaa pistää kuunteluun ehdottomasti. 

Kuuntele 


18# King Gizzard & The Lizard Wizard - Butterfly 3000

Parasta tässä aussipumpussa on se, ettei ikinä tiedä millaista saundia bändiltä seuraavaksi on tiedossa. Tässä tapauksessa, King Gizzard lisko velhoineen viskoo kehiin jonkin sorttista uudenlaista elektronisen musan & psykedeelisen popin hybriidimeininkiä. Levy saa minut uppoamaan riippumattoon ja ajatuksiin ikuisesta kesästä. Musasta huokuu futuristinen, mutta myös  hiukan retron kuuloinen äänimaailma, sekä bändin aikasemmista levyistä tuttu hiukan itämaisen kuuloinen ääni pärinä. Teos on tosi yhtenäinen kokonaisuus, joten suosittelen kuuntelemaan alusta loppuun. Myös pienenä boonuksena: Levyn jokaisesta biisistä on myös toisestaan poikkeavia tripauttavia musavideoita, joita suosittelen lämmöllä (upeeta kamaa kerta kaikkiaan).

Kuuntele



17# Kanye West - Donda

Kesällä musaskenen kohokohta oli kun kaikki odottivat Dondaa, mutta julkaisupäivä vaan venyi ja venyi, kunnes randomisti se olikin spotifyssä joku aamu (klassikko Kanye move). Noh, ainakaan kukaan ei valittanut että levyllä ei olisi ollut tarpeeksi sisältöä. 23 biisiä + 4 vaihtoehtoista versiota levyn kappaleista ja yli puolitoista tuntia musaa. Taitaa olla artistin pisin levy tähän mennessä. Näin monen biisin joukosta on suuri todennäköisyys löytää joskin jotain hyvää, sekä huonoa. Koin itse kuitenkin löytäväni tältä levyltä enemmän sitä hyvää kuin huonoa. Jätin pari vuotta sitten julkaistun "Jesus is king" levyn välistä, joten olikin mielenkiintoista kuulla miltä uskoon tullut Kanye kuulostaakaan. Ajattelin näin ateistina, että musa olisi automaattisesta jotain virsikirja matskua, josta en välittäisi. Onneksi näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan Kanye on kääntänyt uskonnollisen teeman itselleen eduksi tällä levyllä. Koin äänimaailman olevan hyvin mielenkiintoinen ja se tuo levyyn jotenkin jännän intiimin tunnelman, sekä hengenomaisen estetiikan. En sanoisi että Donda olisi Kanyen parhaimmistoa, mutta se yllättää joka kuuntelulla miten laadukasta kamaa se oikeasti sisältääkin.

Kuuntele




16# Chunk! No, Captain Chunk! - Gone Are The Good Days

Tämä levy saa mut nostalgisoimaan menneitä & eritysesti aikaani kotipakkakunnalla, Laihialla! Siitä huokuu huoleton nuoruus niin kuin monesta muistakin pop punk tyylisistä levyistä yleensä, vaikkakin levyn biisien teemat ovatkin täysin päinvastaiset (eli murheiset melankoliset haikalut menneeseen jne). Tykkään miten bändi yhdistelee pop punkkia & metalcore juttuja samaan pläjään. Se kuulostaa omaan korvaan tosi fressiltä! Isona teemana levyssä on myös ihmissuhde / parisuhde draama, sen päättyminen ja ylitse pääseminen. Kyseiset aiheet koskettaa useasti, mutta olen silti yllättynyt että tämä levy kaikista mahdollisista levyistä on kiehtonut minua tänä vuonna. Voi siis sanoa helpotuksella, että yli 5 vuoden levytys tauko ei ole mennyt täysin hukkaan!

Kuuntele




15# Cautious Clay - Deadpan Love

R&B tulokas, Cautious Clay julkaisi ekan levynsä tuoden mukanaan lempeää toisinaan melankolistakin soundia! Clay teki minuun täyden vaikutuksen ekoilla ep julkaisuillaan ja odotinkin tältä debyytiltä hiukan hiotumpaa saundia ja sitä sainkin. Levyn biisit ovat oikein näppäriä, runollisia ja jäbän ääni yhtä karkkia kun aina ennenkin. Tosi kiva pieni ja yhtenäinen projekti, jonka pariin olen palannut useasti vuoden aikana. Just semmoista kivaa ja kevyttä kesäpäivän niitty musaa sanoisin!

Kuuntele







14# Litku Klemetti - Kukkia muovipussissa

Litkun projektit on tässä vuosien saatossa mennyt itselläni hiukan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikka olenkin fiilistellyt sekä tykännytkin artistin jatkuvasti muuttuvasta materiaalista. Tämäkin levy meinasi mennä samalla tavalla ohitse, vaikka koin ekan kuuntelun jälkeen sen olevan Litkun yksiä parhaita prokkiksia tähän mennessä. Pääsin onnekseni kesällä festaroimaan pitkästä aikaa Kyröfesteille, jossa Litku oli myöskin keikalla. Keikan jäljiltä jäi moni levyn biisi mieleeni soimaan ja ihastuin levyyn taas uusiksi. Litku hyppää tällä levyllä discokelkkaan yhdistäen soundiin myös synthpoppia!  Se kuulostaa 80 lukuiselta nykymusalta ja levyn teematkin ovat vahvasti menneisyydessä. Se on kuin aikamatka sinne missä internet oli utopinen käsitys, lippis oli muoti vinkki numero yksi ja napakymppi oli pakko tziigata joka viikko! Litkun omaperäinen persoonallisuus ja huumorikin loistaa mukavasti tästä läpi. Levy on taattua laatua, sekä muistutus itselleni siitä että litkun levyjä ei kannata missata tulevaisuudessakaan.

Kuuntele




13# Lady Gaga - Dawn of Chromatica 

Lady gagan uusi remix levy jatkaa mm 100 gecsin luomaa remix levyjen kirjoa, jossa levyn materiaalit on todella "out of the 
box" meininkiä. Vaikkei tämä levy ihan samoihin hulluihin sfääreihin pääse kuin 100 gecsin remix levy, niin on se silti hyvin merkillinen tapaus. Yksinkertaisuudessaan levy on super hauskaa ja viihdyttävää musaa, jossa biisi toisensa jälkeen tuodaan esille mitä erilaisempia ja omaperäisiä versioita Lady Gagan edellisen levyn biiseistä. Kuunneltuani tämän levyn huomasin, että viimme vuonna julkaistu "Chromatica" ei ollutkaan niin mitään sanomaton levy mitä silloin ajattelin. Se sai minut arvostamaan enemmän sitä alkuperäistä levyä ja se jos jokin on mielestäni  merkki hyvästä remix levystä.






12# Lil Nas X - Montero

Kun artisti räjähtää ihmisten tietoisuuteen Tik Tokista voisi ajatella, että tiedossa on yhden hitin ihme, jonka suosio hiipuu nopeammin kuin se olisi edes alkanutkaan. Lil Nas X kuitenkin otti kaiken irti
mahdollisuudestaan ja julkaisi kovimman mahdollisimman levyn mihin hän pystyi. Montero on ennen kaikkeaan värikäs sisältäen vaikutteita hip hoppista, popista, R&Bstä ja jopa pop punkista. Vuosi pari sitten kaapista tullut artisti pohtii omaa seksuaalisuuttaan (ja omia kamppailuja sen kanssa), ajatuksia musiikkibisneksestä (omasta urasta siinä), masennuksesta, sekä yksinäisyydestä ja parisuhdeongelmista. Levystä löytyy varmasti jokaiselle jotain ja joillekkin paljon sitä enemmän!


Kuuntele 






11# Eevil Stöö - Marsipan Wave

Stöö on vuosien saatossa kuulostanut entistä kuluneemmalta levy levyltä, joka on kieltämättä sääli. Artisti kun on itselleni
se, joka on saanut minut alun perin kiinnostumaan suomiräpistä aikoinaan (Asa Masan ohella). Aikamoinen yllätys siis oli että Marsipan Wave on varmaankin parasta Eevil Stöötä miltei ikinä (tai ainakaan moneen moneen vuoteen). Tämä levy tuntuu heti huomattavasti enemmän henkilökohtaisemmalta verrattuna muihin hänen levyihin (läppää on, mutta rajoitetusti). Biitit kovasti muistuttavat edesmenneen MF Doomin levyjen biittejä (mm Madvillain/Madlib, Alchemist jne tyylistä) ja ne saavat levyn kuulostamaan upealta, sekä virkistävältä mitä tulee Stöön muuhun tuotantoon. Kokonaisuus tuntuu tarkkaan harkitulta ja päräyttävältä ylipäätän. Se tuo itselleni uskoa, että ehkä jäbän tulevaisuudessa voisi ollakkin lisää yhtä hyviä mahdollisesti jopa parempiakin tuotoksia jäljellä. 

Kuuntele




10# Iisa - Amelia

Vuoden kotimainen levy menee tänä vuonna Iisalle! Kyseinen artisti on ollut omia suomipop suosikkeja heti ekasta soololevystä asti. Harmillisesti viimmeisin levy oli kuitenkin pieni pettymys itselleni. Ameliaa kohtaan odotukset olivat kuitenkin suuret sillä tällä kertaa mukana tuottamassa oli myös Miikka Koivisto (Ruusuista, Disco Ensemblestä & Hisseristä mm. tuttu). Levyn äänimaailmasta on tunnistettavissa niin Miikan sekä Iisankin sormenjäljet, joka saa levyn kuulostamaan omalaatuiselta kahden "maailman" kohtaamiselta. Levyn teemana on Amelia Earhart, joka sinäänsä ei sano mitään itselleni (luin kyllä wikipedia artikkelin asiasta mielenkiinnon vuoksi). Aihe ei myöskään kaiken perus pop teemojen joukosta oikein pompahda esiinkään. Ei haittaa mua sillä biisit ovat silti loistavaa vaihtoehto poppia Iisan sokerin suloisella äännellä ja tällä kertaa ilman pettymystä!





9# Namasenda - Unlimited Ammo

Ennen Hyperpop skenen nousua oli Bubblegum Bass genre, joka ei koskaan ottanut oikein tuulta alleen. Namasenda kuitenkin liputtaa kyseisen genren puolesta ensimmäisellä levyllään. Unlimited Ammo on oodi biletykselle, nörttijutuille & juustoisille elektro pop bängereille. Loputtomasti energiaa ja ylipäätään hauskaa musaa, jota on vaan ollut pakko tykitellä alusta loppuun tänä vuonna (tää on just mun tyylistä musaa). Namasenda on omassa pienessä skenessään se bileiden keskipiste!








8# Sweet Trip - A Tiny House, In Secret Speeches, Polar Equals 

Kun mietin vuoden 2021 kesää, niin palaa tämä Sweet Tripin uuden levyn biisit mieleeni. 12 vuotta viimmeisestä levystä on todella pitkä aika ja on aina jotenki mielenkiintoista kuulla miten bändit tekee comebackkejä niin monen vuoden jälkeen. Tässä tapauksessa omasta mielestä onnistuneesti vaikkei itselläni ollut mitään odotuksia levyn pohjalta. Tästä levystä tulee itselleni jotenkin tosi vahvat Mew vibat, mutta psykedeelisen (ja hiukan elektronisenkin) popin näkökulmasta. Biisit tuntuvat jotenkin tosi valtavilta & tunnelmallisilta, sekä vokaalit muistuttavat itseäni myös hieman shoegaze genren tapaisia ääniseinämiä. Tässä levyssä on paljon pureskeltavaa ja siksi se onkin yksi vuoden mielenkiintoisempia tapauksia musiikin saralla. 

Kuuntele



7# Nanoray - Zapper

Jos tykkäät elektronisesta musiikista, joka kuulostaa oudoilta pirisekoiluilta japanilaisessa arcadessa, niin tämä levy saattaa olla juuri sinulle. Nanorayn musa on jotenkin älyttömän kekseliästä out of the box meininkiä, joka on älyttömän nopeaa, paikasta toiseen sinkoilevaa, mutta myös jokseenkin mieleenpainuvaa. Tämä levy sai minut myös kovasti kiinnostumaan "outsider elektrosta", jonka kautta löysin paljon mielenkiintoisia artisteja tänä vuonna. Nanoray julkaisi vähän aikaa sitten myös toisen projektin "Nurse 2", jota suosittelen lämmöllä tämän levyn jälki liukkaille (jos siis tämä levy nappaa).





6# Weezer - Ok Human

Weezeri - tuo bändi jonka joka toinen levy on joko ihan hirveetä paskaa tai uskomattoman kovaa kamaa (ja kaikkea siltä väliltä). Ok human on näistä sitä jälkimmäistä ja itse asiassa se on varmaankin bändi top 3 parhaita levyjä tähän mennessä. Tämä on kuin Weezerin "Revolver" levy, sillä siinä yhdistyy klassinen musiikki Weezer soundiin. Levy on täynnä jäätäviä korvamato kertsejä ja uskomatonta tunteiden vuoristorataa ainakin bändin standardeilla. Weezerin luontaista estetiikkaa ei olla unohdettu ja se paistaa läpi hiukan vanhentuneen linssin läpi, vaikka bändi onkin ikuisesti nuori. Tämä oli itselleni vuoden ensimmäinen hyvä levy ja harmikseni täytyy sanoa, että bändin toinen tänä vuonna julkaistu levy ei ollut läheskään yhtä hyvä. Tämä oli kuitenkin niin hyvä, että tulevaisuudessa on vielä paljon toivon kipinöitä jäljellä!  

Kuuntele



5# Ad Nauseam - Imperative Imperceptible Impulse  

Tekninen dödis ei ole hetkeen kuullostanut näin vitun hyvältä! Entisenä Nile fanina on siistiä kuulla pitkästä aikaa tämän genren puolelta jotain, joka herättää omankin mielenkiintoni. Todellakin murskaava menoa tiedossa ja pystyn vain kuvittelemaan miltä levy kuulostaisi kauhuelokuvan soundtrackkinä. Tämä levy muistuttaakin minua hiukan Jazzin tapaisesta meiningistä, jossa maalataan soundilla jonkin sorttista maisemaa mihin kuulija voi uppoutua. Tämä maisema tosin on jotain aivan muuta mihin kuulija ehkä haluaisi upota. Biisit kuulostavat minusta siltä niin kuin ne olisi samalla pysähtyneet paikoilleen, mutta myöskin siltä niin kun se olisi musiikillinen metafora matkasta / jonkin ylitsepääsemisestä. Mestariteos teknisen death metallin saralla & heittämällä myöskin paras metalli levy mitä julkaistiin tänä vuonna. 

Kuuntele




4# Porter Robinson - Nurture 
 
Odotin tätä levy enemmän kuin mitään muuta levyä tänä vuonna. Kun korona lähti käyntiin pian 2 vuotta sitten selailin eri virtuaalifestareita ja löysin Porter Robinsonin "Secret Sky" festarin. Siellä jo aikasemmin tutuksi tullut ja omaan makuun tylsä artisti (Porter siis) soitti uusia biisejään, jotka olivatkin yllättäen todella todella hyviä. Porter oli vuosien saatossa tuonut Edm soundiinsa mukaan paljon uusia elementtejä ja muuttunut yhä enemmän popimpaan suuntaan. Kuvailisinkin levyä positiivisena mielenterveys poppina, johon yhdistyy artistin elektroninen soundi & klassisen pianon pimputus. Biisuissa Porter käsittelee mm. masennuksesta ylipääsemistä, kotoa omilleen muuttoa, omaa sisäisen dialogia ja sen armottomuutta, eikä rakkauslauluja mielitietyllekkään olla unohdettu. Porter tyhjentää sielunsa kaikesta negatiivisestä paskasta ja siksi musiikista huokuukin tietynlainen aitous, josta nautin erittäin vahvasti. 

Kuuntele



3# Parannoul - To See the Next Part of the Dream

Siinä kesti hetki ennen kuin pääsin tämän levyn kanssa samalle aaltopituudelle. Onneksi olin kärsivällinen sillä tässä on mielestäni vuoden mielenkiintoisin musiikki tapaus. Korealainen ug muusikko yhdistelee levyssään Midwest Emo, Noise Pop & Shoegaze tyylejä sulavasti yhteen ripauksella "lapsenmielistä" estetiikkaa. Tunnelma & äänimaailma dominoi levyä vahvasti (ehkä johtuu siitä etten osaa koreaa lainkaan), sillä se on erittäin hyvin suunniteltua, mieleenpainuvaa & uniikkia. Syksy varsinkin toi tämän levyn estetiikan esiin ihan uudessa valossa ja musa sopii erinnoimaisesti pimeneviin iltoihin karussa maastossa. Tämä on ehdottomasti se levy mitä suosittelen eniten tältä vuodelta. Ja jos tämä levy nappaa niin suosittelen myös "Downfall of the Neon Youth" splittiä, jossa Parannoul kahden erinomaisen shoegaze lupauksen (Asian Glown & sonhos tomam contan) kanssa tykittelee tunnin verran tämän hetken kiehtovinta soundia. 

Kuuntele




2# Sewerslvt - Skitzofrenia Simulation

Levyn (ja osan biisien) mielestäni tyhmästä nimestä huolimatta on tässä parasta elektronista musaa tälle vuodelle. Nanoray kautta ponnahdus outsider elektroon sai minut kuuntelemaan Sewerslvtin uuden tuotoksen. Aikaisemmin olin kyllä kuunnellut artistilta yhden levyn, jossa näin paljon potenttiaalia. Se potentiaali on nyt ottanut juoksu askealia eteenpäin tällä levyllä. Sewerslvt tuottaa Atmosfääristä Drum and bassia, jossa on samalla turruttava ja tunnelmallinen, sekä energisen reivattava meininki lästä. Levy taipuu moneen eri genreenkin yli tunnin pituisen keston aikana. Hardcorea, Ambienttiä, Breakcorea ja hiukan tranceakin on sovitettu mukaan levyyn huomaamattomasti, joka tekee tästä todella monipuolisen kuuntelukokemuksen. Sanotaan, että älä tuomitse kirjaa nimen perusteella ja tässä tapauksessa kyseinen sanonta osuu aivan täysin nappiin. 





1# Black Dresses - Forever In Your Heart

Aina silloin tällöin tulee bändejä tai levyjä, jotka vievät vihaisen, masentavan, sekä kaaoottisen musan uusilla tavoilla uusille leveleille. Black Dresses on tällä hetkellä se bändi, joka vie synkistä synkimpään pimeyteen. Tämä soundi on jatkoa heidän "Wasteisolation" levyn kuviohin, mutta enemmän terävämmässä muodossa (vähän niin kuin Death Grips vei musiikkinsa "Jenny Death" levyllään). Bändin musassa on paljon industrial, gootti & experimental piirteitä, mutta bändin soundi on tosi omaperäinen. Tämä kokonaisuus kuulostaa glitchailevalta, kolkolta & joskus epävireiseltä kokonaisuudelta, joka esittää hyvinkin epätoivoisen lohduttoman kuvan. Siksi se on ehdottomasti semmoinen levy, joka ei varmastikkaan sovi kaikille kuuntelijoille. Itselleni se on ollut kuitenkin täydellistä terapia musaa vuoden alkuun, jolloin korona-aika masensi eniten. Joskus sitä on täytyy upota syvimmästä syvimpään (jotta voisi nousta taas maailman huipulle).

Kuuntele




------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kiitos kaikille jotka ovat jaksaneet lukea vuodesta toiseen näitä listauksia (ja sullekkin joka on täällä ekaa kertaa)! Tulevaisuudessa jatkan RYMissä listauksia low keynä & erilaisella konseptilla, jossa listaan musiikin lisäksi myös elokuvia, videopelejä ja muuta semmoista.

Osoite on : www.rateyourmusic.com/~NarsU

Tässä vielä muita musalistauksia tältä vuodelta: 

Top 10 EPt:

1. Nuplasma Disney Store - Now or Never...
2. Seiho - Camp
3. Naked Flames - Binc Rinse Repeat
4. Clarence Clarity - Vanishing Act I: No nouns
5. Shirobon x Meganeko - PSY2K
6. Doss - 4 hit songs 
7. Octo Octa - She's Calling 
8. Su Lee - Box Room Dreams
9. Rebecca Black - Rebecca Black Was Here
10.
Bodom After Midnight - Paint the Sky with Blood

Top 10 Biisit:

1. Sweet Trip - Tiny Houses
2. Lil Texas - Louder
3. Porter Robinson - Musician
4. Nelma U - Kaikki kerrat kun me tavattiin
5. Silk Sonic - Leave the door open 
6. Space 95 - Atlas
7. Namasenda - Unlimited Ammo
8. Skee Mask - Rdvnedub
9. Sewerslvt - Never Existed
10. Rina Sawayama - Chosen Family (with Elton John)

Top 10 Musavideot:

1. Dorian Electra - My Agenda
2. Brockhampton - Buzzcut
3. Lil Nas X - Montero (Call Me By Your Name)
4. Animals As Leaders - Monolyth
5. King Gizzard & The Lizard Wizard - O.N.E
6. Litku Klemetti - Tour de France
7. Porter Robinson - Musician
8. Weezer - All My Favorite Songs 
9.  Little Simz - Introvert
10. Hactivist - Hyperdialect

Paras keikka: Joensuu 1685 @ Kyröfest 21.8.2021 

Top 100 parasta musajulkaisua: 























































rip ;_;